© auli kokkonen 

runo

Kuva: Lahden Runomaraton

RUNOMUOTOKUVAT -

VOIMARUNOT -

Runomuotokuva on ihmiselle kirjoitettu oma voimaruno, sieluruno. Kirjoitan tekstin intuitiivisesti. Tarvitsen runoilun kohteen oikean nimen ja mahdollisesti valokuvan, jotka auttavat fokusoimaan ajatuksia. Valokuva ei ole välttämätön, nimi on. Halutessaan voi antaa myös taustatietoja, jos ne tuntuvat oleellisilta.

Runo on noin A4:n mittainen ja kirjoitettu yleensä vapaassa rytmissä. En analysoi runoja, se ei ole tehtäväni, mutta minulle voi laittaa runojen herättämiä tuntemuksia tai ajatuksia, jos siltä tuntuu. Keskustelen mielelläni runosta tarvittaessa ja jos vain pystyn.

Runot eivät välttämättä avaudu nopeasti. Joskus itsekin ymmärrän omien tekstieni kulmia vasta vuosien päästä. Runo kannattaa säästää ja siihen voi palata uudestaan joskus myöhemmin.

Jokaisesta ihmisestä nousee tuntemuksia, jotka pyrin kirjoittamaan. Joskus onnistun sanoituksessa paremmin, joskus on haastavampaa löytää oikeat sanat. Runot eivät ole ennustuksia tai näkyjä, ne ovat intuitiivisia tekstejä, joista voi löytää itselleen kohottavia teemoja tai vahvistuksia. Runot pyrkivät olemaan voimarunoja, eivät latistavia elämänohjeita. 

 

Pidätän itselläni oikeuden käyttää kirjoittamiani runoja tai osia niistä julkaisuissani, esityksissäni ja kuvataiteessani. En tällöin koskaan mainitse, kenelle runo on luotu.

Runot maksavat 65 € (sis. alv) ja toimitan ne PDF-tiedostona. Yhteydenotot sähköpostilla auli.kokkonen@gmail.com.

SIELURUNO

Kirjoitan luonnosta, kirjoitan elämästä, kirjoitan elämästäni ja siitä mitä voisi olla tai mitä ei voisi. Tykkään puhua sielusta ja syvyyksistä. Joskus tykkään riimitellä loruja tai työntää nelipolvista trokeeta. Tykkään metsistä, rakkaudesta, vedestä, pimeästä ja valosta. Taiasta ja näkymättömistä. Kiroilemisesta ja vääristymistä. Arjesta pidän, etenkin, kun joskus voi olla siitä irti. 

Olen julkaissut runokirjan Almanakka (Mediapinta 2017) ja ollut yhtenä runoilijana mukana kirjassa O eli runoja päijäthämäläisistä orgasmeista (Runoryhmä 2018). Toinen palkinto Lahden Runomaratonin runovideokilpailussa vuonna 2017 Hannu Sundelinin kanssa teoksella Minun on muistettava.

Vesi on pehmeää ja tummaa,

lämmintä vielä,

pintajännitys kupristuu

kasvojeni ympärillä.

Taivas on avaruus.

Sielu on täysi,

yhtä palaa vaille valmis.

En halua koskaan tulla valmiiksi.